Home- ja mikrobitutkimukset

Mikrobi- ja hometutkimuksien avulla pyritään selvittämään rakennuksessa mahdollista terveys- tai hajuhaittaa aiheuttavien mikrobikasvustojen olemassa olo, sijainti ja laajuus.

Tutkimustulosten perusteella voidaan määrittää kohteen korjaustoimenpide-ehdotukset.

Pääasiallisesti mikrobinäytteiden tavoitteena on aina löytää vaurioitunut materiaali tai rakenne, sekä vaurion aiheuttajan syy-seuraussuhde.

Luotettavat home- ja mikrobitutkimukset

PK Kuivaus ei toistaiseksi ota sisäilman näytteitä. Ilmanäytteitä ottavia yrityksiä löydätte mm. Sisäilmaliiton www-sivulta.

Home- ja mikrobitutkimukset

Mikrobinäytteiden analysointi ja vertailu suoritetaan Asumisterveysohjeen (2003) määritelmien mukaisesti.

Homeiden osalta on hyvä muistaa, että kaikki lajit eivät aiheuta hajuja sisäilmaan, ja lisäksi rakenteet voivat `ilmavuotaa haitallisia mikrobeja´ sisätilaan vain ajoittain. Myös vaurion aiheuttaja voi olla kausiluontoinen, esim. rakenteellinen vika jonka johdosta rakenne kastuu vain ajoittain esimerkiksi sulamisvesien johdosta. Tällöin kosteusmittauksella muuna ajankohtana kuin rakenteen ollessa kostea, ei voida todeta rakenteessa ilmeneviä ongelmia.

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksien mukaan myös inaktiivinen kuivunut home voi aiheuttaa terveyshaittaa.

Mikrobiongelmat ilmenevät useimmiten näkyvänä kasvustona, hajuna tai henkilöiden oireiluna. Tilanteissa joissa mikrobikasvustot eivät ole näkyviä, vauriomateriaalin ja vaurioalueen löytämiseksi suositellaan usein suorittamaan erilaisia alustavia tutkimuksia, kuten ilmanäytteet, pintasivelynäytteet tai homekoiratutkimuksia. 

Ilmanäytteet

Ilmanäytteiden otto suoritetaan ilmakeräimellä, josta saatavien maljojen home-, bakteeri- ja sädesienitunnistukset tehdään DNA-perusteisella tunnistusmenetelmällä. DNA-pohjaisen tunnistamisen etuna on analyysivastauksen nopeus, keskimäärin 1-3 päivää näytteen toimituksesta laboratorioon.

Sisäilman mikrobimittaukset ovat tarpeen silloin, kun mikrobikasvustoja ei ole näkyvissä eikä vaurioita ole voitu paikallistaa rakennuksen kosteusvaurioiden kartoittamisella, mutta kuitenkin kohteessa esiintyy mikrobivaurioon viittaavaa hajua tai henkilöillä esiintyy poikkeuksellista oireilua.

Sisäilman mikrobimittausten avulla selvitetään, ovatko kiinteistön sisäilman mikrobipitoisuudet ja lajit tavanomaisia rakennuksen ikään, sijaintiin sekä vuodenaikaan nähden.

Sivelynäytteet

Sivelynäytteiden ottaminen tapahtuu pääosin rakennepinnoilta rakenteita rikkomatta. Hiiva-, home- ja bakteerikasvustot eivät yleensä ulotu kasvualustan pintaa syvemmälle, joten mikrobikasvusto voidaan varmentaa pinnoilta otetuista näytteistä.

Pintanäytteen otto soveltuu koville materiaaleille, kuten betoni-, kaakeli-, muovi-, tai puupinnoille sekä tapetti- ja maalipinnoille. Näytteenoton edustavuuden kannalta näytteitä on hyvä ottaa useampia kuin yksi, vaurion laajuudesta riippuen.

Näytteenottokohdat valitaan eri puolilta vaurioaluetta. Jokaista vauriokohdasta otettua näytettä kohden otetaan vertailunäyte vastaavasta rakennetyypistä vaurioitumattomalta, samaa materiaalia olevalta pinnalta.

Vertailunäyte osoittaa huonetilan taustapitoisuuden kyseisellä pinnalla ja on välttämätön pintanäytteen tulosten tulkinnassa.

Materiaalinäytteet

Materiaalinäyte kertoo tehokkaimmin rakenteissa esiintyvän mahdollisen mikrobikasvuston, osittain lahottajasieniä lukuun ottamatta.

Rakennusmateriaalien ottamista suositellaan, kun mikrobikasvustoa epäillään rakenteiden helposti irrotettavissa tai hienonnettavissa pintamateriaaleissa, tai rakenteiden sisäosissa, esimerkiksi eristeissä.

Materiaalinäyte on luotettavin ja selkein tapa selvittää mahdolliset mikrobikasvustot kyseiseltä tutkimus- ja näytteenottoalalta. Vaurioalueen paikantamiseksi joudutaan usein hyödyntämään avustavia tutkimuksia, mikäli vaurio ei näy rakenteiden ulkopinnoilla.

Erilaisia avustavia tutkimusmenetelmiä voivat kohteesta riippuen olla kosteusmittaukset, rakennetyypin tutkiminen, ulkoiset havainnoinnit, sisäilma- ja sivelynäytteet tai esimerkiksi homekoiran hyödyntäminen.

Laboratoriotutkimusten tulosten perusteella kohteessa suoritetaan tarvittaessa jatkotutkimuksia vaurion laajuuden selvittämiseksi, sekä voidaan laatia korjaustoimenpide-ehdotus ja kustannusarvio rakenteiden korjaamiseksi.

Lahottajasienet

Lahottajasienten osalta analyyseissa tulee ottaa huomioon, että sienet eivät paljastu normaalisti viljelymenetelmin.

Lajitunnistus on kuitenkin useissa tapauksissa, etenkin lattiasienen osalta erityisen tarpeellinen korjaustoimenpiteiden tavan ja laajuuden määrittelemiseksi.

Lahottajasienten tunnistus suoritetaan alan asiantuntijoilla esimerkiksi Helsingin Kaupungin Metropolilab Oy tai DNA – tunnistuksella. Sieninäytteen otossa tulee huomioida näytteenoton huolellisuus- sekä pakkausvaatimukset. 

Homekoiratutkimukset

Homekoira on usein kiistelty, mutta monesti korvaamaton apuväline vauriokohteiden tutkimisessa.

On myös muistettava, ettei koira ole absoluuttinen tutkimusväline, vaan se ilmaisee koulutella tavalla paikan tai rakenteen, josta se tunnistaa homeen hajua. Alaan erikoistuneen yrityksen tai henkilön tehtävä on havainnoida ja jatkotutkia homekoiran merkkauksien relevanttius.

Kohteissa, joissa mikrobivaurioon viittaava haju on poikkeuksellisen voimakasta koko kiinteistön sisäilmassa, saattaa koiran olla vaikeaa merkitä tiettyjä hajunlähteitä.

Tällaisissa tapauksissa on tapana ensin desinfioida tutkittavan alueen sisäilma ja sen jälkeen suorittaa tutkimukset koiran avulla. Näin koiran kykyä ilmaista vaurioalue, voidaan parhaiten hyödyntää.

Myös rakenteelliset tekijät, sekä tiettyjen rakennustapojen aiheuttamat ilman liikkumiset tulee huomioida jatkotutkimuksissa.

Homekoiran hyödyt?

Koira on erittäin kustannustehokas, lojaali ja luotettava tutkimusväline jonka apu korostuu erityisesti kohteissa, joissa kosteus- tai mikrobivauriosta ei ole silmämääräisesti tai kosteusmittauksin havaintoa. Kuitenkin sisäilman laatu tai ihmisten oireet viittaavat mahdolliseen mikrobiongelmaan.

Tämän tyyppisiä kohteita ovat yleensä tilat, joissa kosteuskuormitus on ajoittaista (esim. sade- tai sulamisvedet, maakosteus) ja rakenteet kuivuvat jollakin ajanjaksolla. Tällöin kosteusmittauksin tai rakenteita rikkomatta ei voida havaita mahdollista vaurioalaa. Homekoiran avulla muun muassa kyseisen kaltaisen vauriokohdat löytyvät suurimmassa osassa tapauksista.

Tämän jälkeen tulee rakenteen kunto varmentaa, esimerkiksi rakennetta paikallisesti avaamalla tai materiaalinäyttein, kohteesta ja mahdollisuuksista riippuen.

Kokonaisuudessaan homekoira tuo useimmissa tapaukissa kustannussäästöjä, sillä ”hakuammunnalla” tehtävät rakenteiden avaukset, ja vaurioalojen etsimiset vievät aikaa ja tulevat kalliiksi, aivan kuten mahdollisesti turhaan rikottujen rakenteiden korjaaminen.

Homekoira on siis yksi tehokas käytössä oleva tutkimusapuväline, jonka tehtävä on säästää tutkimustyöstä syntyviä kokonaiskustannuksia, sekä helpottaa vaurioalojen paikantamista.

KoDog Ky

Toimimme yhteistyössä homekoirayrityksen KoDog Ky:n kanssa, jonka kotisivuilta löydätte lisätietoja koiran tutkimuksiin ja käyttöön liittyen.

PK Kuivaus on suorittanut suuren määrän kohteiden tutkimuksia yhteistyössä homekoiran kanssa, erittäin menestyksekkäin tuloksin.